Rutulin kieli
| Rutuli | |
|---|---|
| Oma nimi | мыхӀабишды чӀел, myx’abišdy č’el |
| Tiedot | |
| Alue | Azerbaidžan, Dagestan |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | 29 400 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | dagestanilaiset kielet |
| Kieliryhmä | lezgiläiskielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-3 | rut |
Rutulin kieli (rutuliksi мыхIабишды чIел,[1] myx’abišdy č’el) on rutulien puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Rutulin piirissä, Ahtyn piirin Hnovin kylässä sekä Azerbaidžanin Şəkin ja Qaxin piirien muutamissa kylissä.[1] Rutul on yksi Dagestanin virallisista kirjakielistä.[2]
Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Neuvostoliitossa oli 20 400 rutulia. Todellisen määrän arvioitiin kuitenkin olevan huomattavasti suuremman, koska osa rutuleista pitää itseään lezgeinä.[2] Venäjällä oli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 29 400 rutulin puhujaa,[3] joista 25 000 Dagestanissa. Dagestanin rutuleista 98,9 % osaa rutulia[4] ja 88,8 % venäjää.[5] Osa rutuleista puhuu myös azeria ja lezgiä.[4] Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 30 400 rutulin puhujaa[6].
Rutulin kieli kuuluu dagestanilaisten kielten lezgiläiseen ryhmään, jossa se muodostaa tsahurin kanssa oman alaryhmänsä. Kieli jakaantuu 3–5 murteeseen sekä muutamaan sekamurteeseen.[1]
Rutulit käyttävät sivistyskielinään venäjää ja azeria. Azeri oli koulujen opetuskielenä vuoteen 1952 sakka, jolloin Dagestanissa siirryttiin venäjään. 1990-luvun alussa luotiin kyrilliseen kirjaimistoon perustuva kirjakieli, jota käytetään opetuskielenä koulujen alaluokilla.[7] Dagestanin muiden kielten tapaan venäjästä poikkeavia äänteitä merkitään kirjainyhdistelmillä sekä merkin Ӏ avulla.[2] Rutulin kylässä julkaistaan rutulin- ja venäjänkielistä sanomalehteä Myhab’išdy c’indy habarbyr – Rutulskije novosti.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 409. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
- ↑ a b c Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 493. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 21.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ a b Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 21.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 21.2.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 493–494. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
- ↑ Lehden verkkosivut rutul.etnosmi.ru. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 21.2.2009. (venäjäksi)